Vastentahtoinen vanhapoika
Minä en ole sinulle muuta kuin kettu, samanlainen kuin satatuhatta muuta. Mutta jos sinä kesytät minut, me tarvitsemme toinen toisiamme. Sinusta tulee minulle ainoa maailmassa. Ja minusta tulee sinulle ainoa maailmassa...
(Antoine de Saint-Exupéry: Pikku Prinssi)
sunnuntaina, syyskuuta 03, 2006
  42 - Rakastajattaren kuolema
Kuten olen kertonut, Rakastajattaren lopulta näytettyä minulle ovea, jouduin tutustumaan aiemmin tapahtuneen avioeroni ja naisettomuuden kipuun. Ero Rakastajattaresta ei ollut minulle helppo, kaikkea muuta.

Koitin kaikin keinoin ylläpitää yhteyttä Rakastajattareen, mikä varmasti vain entisestään vahvisti hänen käsitystään minusta takertuvana sekä hänen haluaan päästä minusta eroon. Kun joskus onnistuin houkuttelemaan hänet retkelle tms, huomasin yhä haluavani häntä. Hänessä oli jotakin seksuaalisesti käsittämättömän puoleensa vetävää. Hän oli minulle jonkinlainen attrappi.

Sitten vuosia vuosia vuosia myöhemmin, pitkän tauon jälkeen, hän kutsui minut käymään. Tosin minun aloitteestani. Ja kun tapasin hänet, totesin etten enää halunnut häntä. Attrappi oli viimein lakannut toimimasta. - Se oli minulle ihmeellisen vapauttava kokemus ja me juttelimme niitä näitä niinkuin vanhat tutut juttelevat ja teimme yhdessä talon töitä.

Mutta Rakastajatar oli viimein kuollut. Niinkuin Vaimo aikanaan kuoli kun kuljin itkien sateessa.


Myohemmin havaitsin olevani myös hieman kauhistunut Rakastajattaren kuolemasta: jos sellainen palo voi tyystin laantua ja kiinnostus täysin kadota, niin mitä tapahtuisi intohimoiselle avioliitolle pitkien vuosien myötä?

Lohduttaudun sillä ajatuksella, että liitossa olisi aikaa kasvaa rakastamaan toista kumppanina, joten kiihkon tasaantuminen ei välttämättä merkitsisi merkityksen katoamista. Luulen, että kipeiden kokemusten jälkeen ehkä mahdollisesti osaisin niin tehdäkin?
 
Comments:
Mullakin on menossa tuollainen kuolettamisprosessi yhden ihmisen suhteen. Hän sanoi mulle, että kun mun tunteet lakkaa, niin en varmaan enää tarvii häntä mihinkään. Mä en halua uskoa sitä. Ei se niin yksinkertaista saa olla.
 
Minä ainakin osittain uskon, että ihmissuhteet toimivat niin kauan kuin ne palvelevat tarpeita.

Jos sinun tarpeesi häntä kohtaan lakkaa - eikä muitakaan tarpeita ole - miksi pitäisit häneen yhteyttä? Jonkinlaisen velvollisuuden tunteen tai 'hyvien tapojen' vuoksi? - Tokko.
 
Mä halusisin, että meistä tulis ystäviä tuon tällä hetkellä tärkeän ihmiseni kanssa. Ettei kaikki olis vain sitä, että olen tarvinnut häntä tunteideni kohteeksi, vaan ystävyys jäisi. Tasavertainen ystävyys.
 
Sittenhän kyse on - minun tarveteoriani mukaan - siitä, mitä tarpeita tuolla toisella on teidän suhteenne suhteen, ja miten ystävyyssuhde niitä tarpeita palvelisi.
 
Vallan hyvin palvelisi myös hänen tarpeitaan. Ainoa ongelma on mun tunteeni.

Jouduin kylläkin nyt tekemään sen, että katkaisin lopullisesti (ainakin niin pitkäksi aikaa, että pääsen tunteineni kuiville)
 
Lähetä kommentti



<< Home

Parisuhde on sekä vallan helppo että hyvin vaikea asia. Jos suhde sujuu, se sujuu näennäisesti aivan itsestään; mutta sujuakseen se tarvitsee oikeaa polttoainetta: toisen hyväksyntää ja toisen tarpeiden täyttämistä; silti toiselle alistumatta.

Esittämäni näkemykset ovat ehdottoman puolueellisia ja vastapuolilla voi olla niistä aivan oikeutetut täysin erilaiset käsitykset. Silti näkemykset ovat minulle subjektiivisesti tosia.

Yrityksistäni huolimatta olen taas yksin. - Vanhapoika vasten tahtoani.

Kommentit saattaisivat auttaa minua käsittämään jotakin. Voit jättää myös henkilökohtaisen kommentin: julkaisu ei ole automaattinen.

Mitä tapahtui...

Tapahtumain kulku
Päärooleissa - 05.08.06

Syndikointi yms.

FeedBurner SmartFeed
Lisää Blogilistan suosikkeihin

Blogilista.fi

Linkit
Väestöliitto: Toimiva parisuhde
Kataja. Kestävän parisuhteen kasvu ry.
Tukiasema.net: parisuhde

Toisiakin on...
Selibaattipäiväkirja
Seksitön elämä

Minne seuraavaksi:
RealWorld . . . can it be?

Uusimmat
Uusin postaus
41 - Jokainen mies tietää
40 - Kyllä sinun pitäisi tietää
39 - Tunniksi irti kivusta
38 - Väliaika - Paus
37 - A letter to Her
36 - Me kasvoimme eri suuntiin II
35 - "Mennyttä ei kannata surra"
34 - Eron varmistaminen eron välttämisellä
33 - Hän ja aamu
32 - "Me kasvoimme eri suuntiin"

Arkisto
heinäkuuta 2006 / elokuuta 2006 / syyskuuta 2006 / huhtikuuta 2007 /


Powered by Blogger